tiistai 24. lokakuuta 2017

Toivo 3 viikkoa

Tänään Toivolle tuli jo kolme viikkoa ikää mittariin ja sehän tarkoittaa myös ensimmäistä matokuuria. Toivo madotetaan tuttuun tapaan Axilurilla, jolla olemme madottaneet aiemmatkin pentueet kuin myös omat koiramme. Alla loput Toivon painon seurannat, lauantai-iltana puntari jo osoitti kahden kilon rajapyykin menneen rikki, joten tästä eteenpäin emme enää punnitse Toivoa päivittäin. Olen punninnut Toivoa silkasta mielenkiinnosta, sillä kyllähän tuosta pienestä miehestä näkee jo punnitsemattakin, että maitobaarin hanat ovat olleet avoinna.

Tiistai 17.10 1652g
Keskiviikko 18.10 1776g
Torstai 19.10 1826g
Perjantai 20.10 1920g

                            


Toivon meno pentulaatikossa sen kun yltyy - käveleminen sujuu jo melko hyvin ja ääntäkin tyypistä lähtee. Ensimmäinen kiinteä ruokailukokemus oli Brit Caren lammas&riisi pentunappulaa liotettuna ja Toivolle kelpasi oikein hyvin. Tänään yritin tarjoilla pienelle miehelle sian jauhelihaa, mutta sen Toivo jätti syömättä. Taidamme lähteä seuraavaksi kokeilemaan hieman hienommaksi jauhettua lihaa, joten illalla kokeilen tarjota Toivolle jauhettua kalkkunaa.

Windyn viime viikkoinen leikkaus sujui hyvin ja aika näyttää, tuleeko jalasta vielä normaalia elämää kestävä jalka. Ajatus olisi, että Toivo ja Cloudy muuttavat ensi viikolla Sarin luokse Vihtavuoreen, jossa Toivolla on paremmat ulkoilumahdollisuudet ja siellä pieni mies pääsee jo aloittamaan sisäsiistiksi opettelua. Koska kuntoutuva pieni sheltti ja pieni, mutta sitäkin vilkkaampi Toivo eivät ole mikään kovin lupaava yhdistelmä, niin Windy siirtyy asumaan minun luokseni Toivon luovutusikään saakka.

"Näihinkö minun pitäisi mahtua?"

Ehdin jo ostamaan Toivon pentupakettiin pannan, hihnan ja valjaat. Ajattelin, että valjaat ovat tukevampi vaihtoehto pennun ulkoilutukseen, kun tulemme varmasti ulkoilemaan takapihan ulkopuolellakin ennen Toivon luovutusta, mutta nyt näyttää uhkaavasti siltä, että Toivo ehtii kasvaa näistä ulos ennen ensimmäistäkään käyttökertaa...  

Lauantaina osallistuimme Dayan kanssa koiratanssin SM-kisoihin ja vaikka emme yltäneetkään aivan sijoituksiin saakka (olimme neljänsiä) niin saimme ihastuttavan palkintokassin, jossa oli suomenlipun väreissä punottu narulelu. Koska meiltä näitä naruleluja löytyy jo niin paljon ennestään, niin tämäkin lelu taitaa mennä Toivon pentupakettiin.

tiistai 17. lokakuuta 2017

Toivo 2 viikkoa

Blogi on pysynyt kymmenen päivää hiljaisena ja Toivolle tulikin tänään jo kaksi viikkoa ikää mittariin. Olisin toivonut voivani päivittää tätä blogia aktiivisemmin, mutta suurta huolta on aiheuttanut Windy, jonka toipuminen heinäkuun leikkauksesta on ottanut takapakkia. Eilen matkasimme ortopedin vastaanotolle ja valitettavasti pelkomme kävi toteen, sillä röngtenkuvista selvisi, että Windyn jalkaan asennettu levy on taittunut ja jalka on murtunut uudelleen. Tulimme ortopedin kanssa keskusteltuamme siihen tulokseen, että jalka leikataan uudelleen ja Windyllä onkin leikkaus heti huomenna. Jospa Toivon nimi olisikin enne ja Windyllä on vielä toivoa toipua.





Toivo on kasvanut silmissä. Viikonloppuna Toivolla aukesi silmät ja mönkiminenkin alkaa pikkuhiljaa muistuttaaan enemmän kävelyä, joskin vielä hieman haparoivaa sellaista. Yritän myöhemmin ehtiä laittamaan vielä lisää kuvia Toivosta.

Tässä vielä hieman Toivon painon seurantaa.

Syntymäpaino 349g
Tiistai 3.10 373g (ilta)
Keskiviikko 4.10 397g (aamu) ja 427g (ilta)
Torstai 5.10 499g
Perjantai 6.10 584g
Lauantai 7.10 709g
Sunnuntai 8.10 786g
Maanantai 9.10 885g
Tiistai 10.10 994g
Keskiviikko 11.10 1040g
Torstai 12.10 1222g
Perjantai 13.10 1230g
Lauantai 14.10 1340g
Sunnuntai 15.10 1386g
Maanantai 16.10 1530g

lauantai 7. lokakuuta 2017

Yhteenvetoa synnytyksestä

Maanantai-iltana Cloudy oksenti kahteen otteeseen (toinen näistä tuli tietysti luonnollisesti sänkyyn) ja tämän jälkeen alkoikin avautumisvaihe. Cloudy läähätteli ja ensimmäiset ponnistelut alkoivat klo 23 tienoilla. Vedet Cloudylla tuli klo 00:07 eikä pentua tarvinnut odotella kauaa, sillä klo 00:15 saatiin maailmaan poika, joka painoi 349g. Pentu oli pirteä ja alkoikin heti imeä.

Ensimmäisen pennun jälkeen Cloudy piti taukoa, ennen kun alkoi ponnistella uudelleen. Välillä ponnistelut tulivat tiheämmin ja toisinaan harvemmin ja kävimme kahteen otteeseen ulkona kävelemässä. Cloudyn ponnistelut eivät kuitenkaan olleet mitään tehottomia, mutta kun ensimmäisen pennun syntymästä oli kulunut pari tuntia, soitimme päivytykseen ja saimme kutsun lähteä sinne. Laitoimme pennun pyykeiden ja kuuman vesipullon kanssa koriin ja Sari matkusti takapenkillä siltä varalta, että toinen pentu syntyisi matkalle. Muutaman minuutin kuluttua pääsimmekin paikalle ja Cloudy otettiin heti vastaan. Juuri tämän vuoksi haluan, että pennut syntyvät minun luonani, sillä tästä ajaa päivystykseen valehtelematta parissa minuutissa, kun taas Vihtavuoresta matkaan kuluisi noin 20min.

Vastasyntynyt Toivo

Klinikalla Cloudylle annettiin kalkkia sekä oksitosiinia, joiden ansiosta ponnistelut taas voimistuivat, mutta pentua ei kuulunut. Lääkäri sekä hoitaja, jolla oli paljon kokemusta synnytyksistä, yrittivät tunnustella pentua vuorotellen ja saivat melkein sen päästä otteen, mutta aina jäi pienestä kiinni . Olin jo lähes varma, että pentu jouduttaisiin leikkaamaan ulos, mutta onneksi päätettiin yrittää vielä kerran saada pennusta ote pihdeillä - ja se onnistui! Ehdin vain näkemään, että pentu oli suurempi kuin mikään koskaan näkemäni vastasyntynyt pentu, ennen kuin hoitaja nappasi sen mukaansa toiseen huoneeseen.

Hoitaja yritti elvyttää pentua, mutta eläjäksi siitä ei ollut. Pentu oli todella suuri, sillä se painoi liki puoli kiloa. Meillä ei ole ikinä bordercollienartut (yht. 11 pentuetta) synnyttäneet noin suuria pentuja ja Cloudyn kokoiselle nartulle tuo jälkimmäinen uros oli varsin suuri ja sen edellisessä pentueessa kookkaimmat pennut painoivatkin syntyessään 360g. Toki pentuja oli tuolloin enemmän, kuin nyt. Sekä lääkäri että hoitaja epäilivät, ettei pentu olisi todennäköisesti mahtunut edes syntymään ilman apua, joten päivystykseen lähteminen oli aiheellista.

Toivosta tulee isona kiipeilijä :)

Toki olemme harmistuneita toisen pennun menettämisestä, mutta onneksi Cloudy ja ainokainen pentu ovat kunnossa ja voivat hyvin. Erityisen iloisia olemme siitä, että saimme kuolleen pennun ulos ilman, että tarvitsi turvautua puukkoon. Cloudy selvästi nauttii tästä ainokaisestaan ja se on loistava emä, minkä tosin tiesimme jo entuudestaan. Harmillista on toki sekin, ettei tästä pentueesta riitä pentua läheskään kaikille pentua haluaville. Olemme todella otettuja siitä, miten monta ihanaa kotia Cloudyn ja Vilin pennuille olisi ollut tarjolla. Tämä pentu ei tule jäämään meille kotiin ja uskomme, että hän löytää itselleen hyvän kodin jo nykyisten kotiehdokkaiden joukosta.

Ehdin nimetä pennun sen syntymän jälkeen Tertuksi, sillä olin jo Cloudyn ensimmäisen pentueen aikoihin ajatellut, että mikäli se joskus saa toisen pentueen, niin siitä tulisi T-pentue ja tämän johdosta halusin pennulle myös T:llä alkavan työnimen. Myöhemmin Sarilta tuli kommettia, että Terttu on naisen nimi, joten nimi on vaihdettava. Minä tuleva äidinkielenopettaja olen aina luullut sen olevan sukupuolineutraali nimi ja minun puolestani pentu olisi edelleen saanut olla Terttu, mutta Sari halusi välttämättä sille uuden nimen. Monta nimivaihtoehtoa olikin. Hänestä meinasi tulla ainoana selviytyjänä Taisto, mutta toisaalta hän olisi voinut olla myös Tuuri, kun sattui syntymään ensimmäisenä, eikä jäänyt ison veljensä taakse jumiin. Hänestä tuli kuitenkin Toivo, kun onhan hän ainoa Toivo mahdollisen jatkon kannalta, kun me emme tule Duraa sen suvussa ilmenneiden terveydellisten seikkojen vuoksi käyttämään jalostukseen.


Toivo on eloisa ja elinvoimainen pentu ja se vaikuttaa kovin samanlaiselta, kuin Cloudyn ensimmäinen poika, Jaki. Myös Jaki kiipeili ensimmäisen muutaman viikon aikana paljon Cloudyn päällä ja ihan samanlainen kiipeilijä näyttäisi olevan myös Toivo. Cloudy tykkää makoilla pentulaatikossa selällään ja eräänä iltana olisi pitänyt saada videolle, kun Toivo kipusi Cloudyn mahan päälle. Kuvan onneksi sentään ennätin ottamaan. Jahka Toivo kasvaa ja jalat kantavat, niin millainenkohan pentuaitaus tarvitaan pitämään se ruodussa?

tiistai 3. lokakuuta 2017

Hän on täällä


Cloudyn synnytys käynnistyi viime yönä ja kello 00:15 Cloudy sai 350g painoisen pojan, joka näyttäisi olevan riistanvärinen. Toinen pentu (uros) syntyi valitettavasti kuolleena päivistyksessä, jonne lähdimme ensimmäisen pennun syntymän jälkeen. Kirjoitan myöhemmin tarkempaa synnytyskertomusta, mutta tämä ilta menee lepäillessä. Cloudy ja poika, joka sai työnimekseen Toivo, voivat hyvin.

torstai 28. syyskuuta 2017

Röngten

Tänään ohjelmassa oli tiineysröngten. Cloudyn maha ei ole kovin suuri, joten emme odottaneetkaan, että meille olisi tulossa mitään suurkatrasta, mutta halusimme kuitenkin olla varmoja pentujen tarkasta määrästä, jottei synnytyksessä tarvitsisi alkaa arvuuttelemaan, onko koko sakki tullut pihalle vai ei.




Kuvassa näkyi selvästi kaksi pentua, jotka näkyivät ultrassakin. Keväällä Dayan lähes koko pentue imeytyi tiineyden edetessä, joten on ihanaa, että nämä kaksi ovat säilyneet matkassa mukana. Nyt jäädään odottamaan synnytystä ja toivotaan, että se sujuisi yhtä hyvin, kuin Cloudyn edellinenkin synnytys.

Cloudyn mahasta irtoaa jo hurjasti karvaa ja kotiuduttuamme klinikalta harjasinkin sitä reilun tunnin ja karvaa irtosi muualtakin, mutta vatsan alueelta kaikkein eniten. Muistaakseni Cloudylla ei ennen ensimmäistä synnytystä ollut näin voimakasta karvanlähtöä, vaan se pudotti turkkinsa vasta pentueen jälkeen.

Kuva on tiistai-illalta

Muuten Cloudy on ollut pirteä ja pienessä mahassa on puolensakin - Cloudy ei ole vaikuttanut yhtään tukalan oloiselta, vaikka synnytys on ensi viikolla ja lenkeilläkin se on kovin reippaana. Tänään, kun pakkasin treenikamppeita, se vallan innostui ja olisi kovasti halunnut lähteä minun ja Dayan mukaan, kun suuntasimme agilitytreeneihin. Cloudy ei ole treenannut mitään juoksujen alkamisen jälkeen, eli se on ollut yli kaksi kuukautta tauolla, mutta välillä vähän pidemmät tauot treenaamisesta ovat ihan paikallaan.

maanantai 25. syyskuuta 2017

Videoita Cloudysta

Tässä muutamia videoita Cloudysta harrastamassa sekä vapaa-ajalla.

Cloudy agilitykisoissa. Nämä olivat Cloudyn kolmannet kisat lähes kaksi vuotta sitten.




Tässä Cloudy tottelevaisuuskokeessa reilu kaksi vuotta sitten. Tämä oli Cloudyn paras avoimen luokan koe vanhoilla säännöillä. Tuloksena 169 pistettä sekä luokkavoitto.



Tämä on puolestaan Cloudyn paras tokokoe uusilla säännöillä. Eikä meillä totta puhuen olekaan videota muista meidän tämän vuoden kokeista.



Tämä on meidän viimeisimmistä koiratanssikisoista tammikuulta. Tällä ohjelmalla Cloudy sai menolipun voittajaluokkaan.



Rallytokossa emme ole kisanneet vuoteen, mutta pari vuotta sitten kisasimme useammat kisat. Tältä radalta Cloudy sai avoimen luokan koulutustunnuksen.



Tässä Cloudy leikkii muutaman kuukauden ikäisen Duran kanssa.



Tässä puolestaan Cloudy on lempipuuhassaan.

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Pentueen suvusta

Tässä hieman tietoa sekä kuvia Vilin sekä Cloudyn lähisukulaisista.

Itse pidän tässä yhdistelmässä siitä, että molemmat vanhemmat ovat jo hyvän ikäisiä koiria ja myös niiden taustalta löytyy pitkäikäisiä koiria. Itse toivoisinkin enemmän eurasiereiden jalostuksessa käytettävän oikeasti aikuisia koiria. Kun teetetään paljon täpärästi kaksivuotiailla- tai jopa nuoremmilla koirilla, niin pelataan aika paljon todennäköisyyksillä varsinkin terveyden suhteen. Toki tämäkään yhdistelmä ei ole riskitön ja Vilin/Cloudyn taustalta löytyy samoja sairauksia, kuin mitä rodussa esiintyy.

Piiku (Cloudyn emä), Cloudy ja Oona (Cloudyn sisko) kesällä 2014

Tässä tekstissä yritän valottaa yhdistelmän lähisuvun tilannetta niiden sairauksien tai vikojen osalta, jotka ovat itselläni tiedossa. Kauempaa tietoa Vilin ja Cloudyn sukulaisista näkee myös KoiraNetistä, mutta sen lisäksi, että tutkimattomia koiria on paljon, niin kannattaa ottaa huomioon, etteivät kaikki euraisereille tyypilliset sairaudet, kuten kilpirauhasen/haiman vajaatoiminta tai vatsalaikun kiertymä näy kyseisessä järjestelmässä, ellei niitä ole merkattu kuolinsyiksi tai ellei sairaus ole EJ-rekisteröinnin syynä. Rotuyhdistyksen ylläpitämiltä listoilta näkee kuitenkin suomalaisten kilpirauhas- ja haimatutkittujen koirien tuloksia ja listoilta löytyy myös Vilin sekä Cloudyn sukulaisia.

Lista kilpirauhastutkituista koirista
Lista haimatutkituista koirista


Vili on syntynyt Tuulisenrannan kennelissä kolmen pennun pentueeseen pentueen ainoana uroksena. Sen molemmat sisarukset ovat käyneet terveystutkimuksissa ja molemmilla on 0/0 kyynärät sekä 0/0 polvet. Toisella on B/B lonkat ja toisella D/C lonkat. Vilin toisella siskolla silmät on tutkittu kerran terveiksi, mutta toinen on saanut ensimmäisessä silmätarkastuksessaan avoimen diagnoosin PHTVL/PHPV osalta, mutta seuraavassa silmätarkastuksessa silmät todettiin terveiksi. Kummallakaan Vilin siskolla ei ole jälkeläisiä.
Tilta, kuva: Eija Kinnunen

Vilin emä on Tuulisenrannan Tulipunaruusu, eli Tilta, joka ehti saavuttamaan kunnioitettavan 13 vuoden iän, ennen kuin se jouduttiin nukuttamaan ikuneen nisäkasvaimien vuoksi. Tiltalla oli C/C lonkat, 0/1 kyynärät sekä 0/0 polvet. Silmätarkastuksessa se ehti käymään kolmeen otteeseen ja jokaisessa tarkastuksessa Tilta sai puhtaat paperit. Tilta oli myös luonnetestattu pistein 156 ja laukausvarma.

Vilin isä on lähes 11½ vuoden iän saavuttanut Takku, eli Blue Creek´s Ilya Ildefonso. Takku on terveystutkittu terveeksi lonkkien sekä kyynärien osalta tuloksin A/A & 0/0. Lisäksi Takun silmät on tarkastettu neljään otteeseen terveiksi. Takku on luonnetestattu pistein 191 ja laukausvarma sekä MH-luonnekuvattu. Takusta voi lukea lisää sen omistajan kotisivuilta, jossa on myös kuvia Takusta.

Vilillä on kaksi aikaisempaa pentuetta, yksi Norjassa ja yksi Suomessa ja tämä jälkimmäinen on Dhunga E-pentue, josta voi lukea lisää pentueen kasvattajan sivuilta. Vilin Norjassa syntyneestä pentueesta suomeen on tuotu yksi narttu, Sofaulven Afrodite eli Assi, joka itse asiassa asuu Vilin kasvattajan tykönä. Assi valioitui vastikään suomen muotovalioksi ja sillä on kaksi pentuetta, Dhunga F-pentue ja Tuulisenrannan U-pentue. Lisäksi Assi toimii kaverikoirana. Assista sekä Vilin edesmenneestä emästä, Tiltasta, voikin lukea lisää Kennel Tuulisenrannan blogista.

Oona kaljuna kesällä 2014
Oona kesäkuun erikoisnäyttelyn BIS eurasier

Cloudy itse on syntynyt kuuden pennun pentueeseen toisena narttuna. Cloudylla on siis neljä veljeä sekä yksi sisko.

Cloudyn sisaruksista ainoastaan sen sisko Oona, eli virallisemmin Blueberry Kiss Bayonne, on käynyt terveystutkimuksissa. Oona on luustokuvattu lonkkien ja kyynärien osalta tuloksin A/A ja 0/0 ja lisäksi sen polvet on tutkittu kahteen otteeseen terveiksi, eli 0/0. Cloudyn tapaan myös Oonalla on löytynyt kahdessa silmätarkastuksessa ylimääräisiä ripsiä (distichiasis), mutta Oonaakaan ylimääräiset ripset eivät ole vaivanneet. Oona on käynyt näyttelyissä hienoin tuloksin, se on suomen muotovalio ja kesällä olleessa erikoisnäyttelyssä se oli näyttelyn kaunein euraiser.

Piiku vuoden 2012 erikoisnäyttelyssä
Piiku kesällä 2014
Cloudyn emä on ihanainen Piiku, eli Feuerblick Paris, joka täytti keväällä pyöreät 10 vuotta. Piiku on minulle tuttu koira jo useamman vuoden takaa, ennen pentuja se toimi Dacun hyvänä leikkikaverina ja Sari on esittänyt Piikua useampaan otteeseen näyttelyissä ja kerran olen itsekin ollut sen kanssa kehässä. Piiku on terveystutkittu lonkkien ja kyynärien osalta terveeksi (A/A & 0/0) sekä myös polvitarkastettu tuloksella 0/0. Piiku on tutkittu silmiltään terveeksi kahteen otteeseen, vuosina 2010 ja 2012. Piiku valioitui kolmella näyttelyllä suomen muotovalioksi vuonna 2010. Lisäksi Piikulla on näyttelyistä yksi CACIB ja vuoden 2012 erikoisnäyttelyssä se voitti valioluokan ja oli näyttelyn kolmanneksi paras narttu. Tämä pentue jäi Piikun ainoaksi pentueeksi ja sitemmin Piiku steriloitiin. Piikulla kuului pentujen saamisen jälkeen sydämen sivuääni, minkä vuoksi Cloudy on käynyt kolmena peräkkäisenä vuotena sydänkuuntelussa, eikä siltä ole kuulunut sivuääniä.

Piiku itse on syntynyt seitsemän pennun pentueeseen yhtenä pentueen kolmesta nartusta. Piikun sisaruksista terveystutkittu on ainoastaan sen sisko Nita, eli Feuerblick Paola tuloksin A/A, 0/0 & 0/0. Nita on myös silmätarkastettu terveeksi kahteen otteeseen. Nitalla on kaksi pentuetta, jotka ovat syntyneet Talvitarhan kenneliin vuosina 2010 ja 2013. Nämä pennut ovat siis Cloudyn serkkuja Nitan ollessa Cloudyn täti. Nita itse nukkui ikiuneen tämän vuoden huhtikuussa vatsassa olleen suuren kasvaimen vuoksi. Kahdella Cloudyn vuonna 2010 syntyneistä serkuista on todettu kilpirauhasen vajaatoiminta ja näistä toinen menehtyi viime syyskuussa vatsalaukun kiertymään.

Turre
Cloudyn isä on Kieristinga Dusty, eli Turre, joka puolestaan täytti kesällä yhdeksän vuotta. Turre on luustokuvattu tuloksin A/A ja 0/0 sekä polvitarkastettu kahteen otteeseen tuloksin 0/0. Turrella on kahdessa silmätarkastuksessa löytynyt ylimääräisiä ripsiä, joten Turrella on distichiasis. Turre on testattu terveeksi kilpirauhasen- ja haiman vajaatoiminnan osalta viimeksi viime vuoden maaliskuussa.

Piikun ja Turren pentue oli myös Turrelle ensimmäinen, mutta viime vuoden syyskuussa Turrelle syntyi toinen, viiden pennun pentue.


Cloudyn ensimmäinen pentue, Y-pentue, täytti kesällä jo kolme vuotta. Näihin Cloudyn ja Jehun lapsosiin pääsee tutustumaan tarkemmin kotisivujemme kautta, jossa jokaisella pennulla on oma sivu. Tästä Cloudyn ensimmäisestä pentueesta meille jäi kotiin yksi pentu, ensimmäisenä syntynyt narttu, Dura. Nämä Y-kakarat elävät pääasiassa kotikoirina toimittaen seurakoiran virkaa, mutta Dura on emänsä tapaan käynyt hieman harrastuskentillä. Duran kanssa olemme harrastaneet hieman rallytokoa, jossa Dura on käynyt kisaamassa alokasluokan koulutustunnuksen verran ja lisäksi olemme opetelleet agilityn alkeita.

Y-pennut ovat olleet pääosin tervettä sakkia, mutta pennuista keskimmäinen, Ninni, sairastui reilun vuoden ikäisenä haiman vajaatoimintaan. Ninnin haiman vajaatoiminta onkin suurin syy sille, miksi jätimme Duran pois jalostuskäytöstä ja odotimme Cloudyn toisen pentueen toteuttamista muutaman vuoden ajan. Ninni on onneksi voinut lääkityksen kanssa hyvin. Muista sisaruksista Dura on tutkittu kilpirauhasen- ja haiman vajaatoiminnan osalta terveeksi ja lisäksi Nella on tutkittu TGA-negatiiviseksi.
Ninni ja Dura telmii toukokuussa 2015
Jaki, Dura ja Cloudy elokuussa 2015

Y-pennuista terveystutkimuksissa on käynyt kolme pentua, eli reilu puolet. Nellalla ja Duralla ei ole löytynyt silmätarkastuksessa ylimääräisiä ripsiä, mutta Ninniltä löytyi vasemmasta silmästä yksi ylimääräinen, oireilematon ripsi. Kaikilta kolmelta on myös tarkastettu polvet tuloksella 0/0 sekä lisäksi Dura ja Ninni ovat käyneet sydänkuuntelussa, jossa kummallakaan ei kuulunut sivuääniä. Kaikki kolme ovat myös virallisesti luustokuvattuja ja jokaisella on A/A lonkat ja 0/0 kyynärät. Lisäksi Duralta ja Ninniltä on kuvattu myös selkä. Ninnin selkä oli puhdas sekä spondyloosin että nikamien epämuotoisuuden osalta, mutta välimuotoisessa lanne-ristinikamassa oli lievä muutos, minkä vuoksi Ninni sai lausunnon LTV1. Dura sai molemmista puhtaat paperit, eli LTV0 ja VA0. Duralla ei kuvaushetkellä vielä riittänyt ikää spondyloosilausuntoon, sillä Dura kuvattiin vajaa kaksivuotiaana. Pentueen ainoalla uroksella, Jakilla, oli normaalit kivekset, mutta Jaki kastroitiin reilun vuoden ikäisenä.

Y-pennuista kaikki Nessaa lukuunottamatta ovat käyneet vähintään kerran näyttelyissä. Tytöillä (Dura, Ninni & Nella) on näyttelyistä ERI ja Jakilla puolestaan EH. Cloudyn jälkeläisistä ainoastaan Nellaa on käytetty jalostukseen ja se on Dhunga K-pentueen emä. Pentueen jälkeen Nella steriloitiin.